MITEN SALAATTI TEHDÄÄN?

TOIVEENA OPPIA TEKEMÄÄN SALAATTIA

Tällä kertaa tiedokerhossa opeteltiin salaatin tekemistä. Samalla pohdimme, mikä on terveellistä syötävää. Salaattiaineksina olivat jääsalaatti, kirsikkatomaatit, kurkku, persilja, siemenet ja viinirypäleet. Jokainen pesi itse salaattiaineksensa ja pilkkoi ne sopiviksi paloiksi omaan salaattiastiaansa. VEITSEN KÄYTTÖ OLI TARKKAA PUUHAA.

ANNOKSISTA TULI HIENOJA!

"Salaatti on hyvää!"
"Persilja haisee ruotsalaisille."
"Tykkään persiljasta."
"Salaattiin voisi laittaa appelsiinia, mandariinia, sitruunaa, pähkinöitä  ja ananasta."

Tinttien mielestä terveellistä syötävää ovat kala, juusto, salaatti, porkkana, peruna ja patonki.

Karkkikin on terveellistä, koska siitä tulee hyvä mieli. Karkkia ei kannata syödä joka päivä, mutta karkkipäivänä voi syödä vähän.

MITEN LUONTO PYSYY SIISTINÄ?

ASIAA ROSKISTA

Tintit pohtivat, miksi luonto ei pysy siistinä. IHMISET NAKKAAVAT ROSKIA LUONTOON.
Kaikki eskarit olivat samaa mieltä, että roskat eivät kuulu luontoon.


ROSKAT KUULUVAT ROSKIKSEEN TAI KIERRÄTYSPISTEISIIN.💚💚💚💚

 Moni oli käynyt kierrätyspisteissä. Kierrätettävistä tiedettiin  muovi, metalli, lasi, lehdet ja kartonki.

" Kerran, kun mä olin autossa, niin heitin banaaninkuoren ikkunasta ulos." kertoi yksi poika.

 ---) Mietimme, että joskus voi maatuvan banaaninkuoren tai omenanlopun haudata kiven alle, mutta muuten ei mitään roskia luontoon. Banaaninkuoret tien reunassa näyttävät inhottavilta. Yksi tyttö lisäsi, että banaaninkuoreen voi toinen liukastua.

Tänään oli oman lelun päivä ja yhden pojan auton paristoista loppui virta. Paristot nakattiin eskarin roskikseen. Pääsimme keskustelemaan aiheesta. PARISTOT EIVÄT KUULU ROSKIKSEEN. Osa tiesi, että paristot voi viedä kauppaan, jossa niille on kierrätyslaatikko. Ensi perjantaina viemme yhdessä vanhoja paristoja lähikauppaan.

ROSKIEN KERÄÄMISTÄ PÄIVÄKODIN AIDAN ULKOPUOLELTA

Lähdimme yhdessä roskaretkelle. Aikuisilla oli roskapussit ja kumihanskat käsissään. Tintit bongasivat roskia luonnosta ja aikuinen noukki ne pussiin.



HEI, TÄÄLLÄ ON ROSKA!

Tintit huomasivat asiat, jotka eivät kuulu luontoon. Löytyi jätskipapereita, karkkipusseja, muovinpalasia, tupakantumppeja, muovipusseja, pyöränosia ja vaikka mitä.

TULKAA KATSOMAAN, MITEN PALJON ROSKIA!

Läheisestä leikkimetsästä yksi poika löysi valtavan törkyisen paikan. Sitä emme siivonneet, vaan ilmoitimme asiasta kaupungin puistopuolelle. Eskarit ihmettelivät, miten noin paljon roskia on voitu nakata ihanaan metsään.

ROSKAT KUULUVAT ROSKIKSIIN.

Veimme kerätyt roskat päiväkodin katoksessa olevaan roskikseen. Siellä oli laatikot poltettavalle sekajätteelle ja paperille. Yksi poika halusi kuvata paperiroskiksen ja siitä tuli hieno otos.

PAPERIROSKIKSESSA ON VAIN PAPERIA.

KENENKÄHÄN LEGO-MOPO TÄMÄ ON?

Kiinnostava löytö aivan päiväkodin läheltä oli lego-mopo. Se otettiin mukaan ja pestiin sisällä hyvin pesuaineella, jonka jälkeen se siirtyi Tinttien legoleikkiin. Voi olla, että mopon omistaja vielä löytyy. 

KESÄPELI JO KOVASSA KÄYTÖSSÄ!

Tämän menopelin omistaja olikin jo tiedossa. Se on Tinttien työntekijä. Eskareilla riitti ihasteltavaa!😎😎😎😎😎

TUTKIMME PUUTA JA HIEKKAA

PUUN VUOSIRENKAAT

Huiske-eskarikirjassa tutustuimme puun vuosirenkaisiin. Opimme, että niistä voi laskea puun iän. Tintit piirsivät omat vuosirenkaansa ja pohtivat, mitä ovat eri ikäisinä oppineet. Enemmistölle tuli kuusi rengasta ja kahdelle jo seitsemän rengasta.

Katsoimme netistä kuvia puiden vuosirenkaista.
Opimme, että puilla on sekä huonoja että hyviä kasvuvuosia, jotka näkyvät renkaissa.

PUUPÖLKYN TUTKIMINEN

Enimmäkseen puuta veikattiin kuuseksi. Vihjeen avulla se tunnistettiin männyksi. Vuosirenkaat olivat laskettavissa. Laskutulokset olivat 11 ja 18 välillä. Laskemista vaikeutti pihka. Joku luuli keltaista pihkaa muurahaisen pissaksi. Toinen tiesi, että pihkaa voi käyttää purkkana. Kolmas kertoi, että sitä voi laittaa haavoihin. Puun kaarnaa veikattiin tuoheksi, mutta opimme, että koivussa on tuohi.

Puupölkyssä oli pieniä pyöreitä reikiä. Totesimme, että puu on monen pienen eläimen koti. Löytyi kultakoppiainen ja hämähäkki. Niitä oli kiva tutkia luupeilla ja suurennuslaseilla. Yksi tyttö hätääntyi, että ötökkä ei pysty hengittämään luupin alla. "Antakaa sille happea."



LAUDAN PALOJEN TUTKIMINEN

Laudan palat olivat hyviä tutkimuskohteita. Niissä näkyi vuosirenkaita selvästi. Vaikeampi oli tunnistaa, mitä puuta laudat olivat. Enemmistö arveli koivua, mutta myös lehtikuusta veikattiin. Haistamalla lautaa, saattoi erottaa havupuun tuoksun. Oikea vastaus oli kuusi. Tintit innostuivat suunnittelemaan, mitä laudan pätkistä voisi rakentaa. Toukokuun aikana eskarit pääsevätkin naputtelemaan nauloja.

Tintit saivat ottaa älypuhelimella kuvia tutkittavista kohteista ja tutkimuksista. Näin kehittyivät jälleen myös kuvaustaidot.

HIEKAN TUTKIMINEN

Tintit tutkivat, miten hiekka koostuu pienen pienistä hiekanjyvistä. 

Luupeilla oli helppo nähdä hiekan pienet osaset. Hiekasta saattoi eroittaa eri värejä. Tutkimustuloksena löytyi kultaista, tumman ruskeaa ja vaaleaa, hopeaa, mustan ruskeaa.

"Täällä on jotain kiiltävää!" "Täällä hiekassa on jotain sinistä, mitähän se on?"

Sininen aine hiekassa vaati kunnon tutkimista ja pähkäilyä. Epäilimme, että se olisi suojaliinasta irronnutta maalia. Tutkijapojan loppu päätelmä oli, että sininen oli askartelukimalletta. Pohdimme yhdessä, että hiekan seassa voi olla vaikka mitä.

Hiekka sisältää bakteereita.

Tutustuimme Tiede-lehden artikkeliin, jossa kerrottiin yhden hiekanjyvän sisältävän monen monta bakteeria. Tintit ymmärsivät, että hiekkaa ei kannata laittaa suuhun, koska huonot bakteerit voivat aiheuttaa sairauksia. Puhuimme myös hyvistä bakteereista ja joku oli syönyt maitohappobakteereita, ettei mahatauti tulisi.

Tiedekerhossa oli innostunut tunnelma. Tutkittavaa olisi riittänyt vaikka koko päiväksi. Puu ja hiekka ovat onneksi sellaisia kohteita, joita voi löytää tutkittavakseen helposti jo eskarin pihalta.

HIEKKAKAKKU TUTKITTAVANA.